sunnuntai 10. marraskuuta 2013





                                                                  Elokuva-arvostelu

                                                NAPAPIIRIN SANKARIT

Suomi 2010. Ohjaus: Dome Karukoski, Käsikirjoitus:Pekko Pesonen. Kuvaus: Pini Hellstedt F.S.C. Leikkaus: Harri Ylönen. Musiikki: (elokuvan tunnuskappale) Jonna Geagea ja Vesterisen cover versio -Onnelliset. Tuotanto: Helsinki-Filmi. Pääosissa: Jussi Vatanen, Jasper Pääkkönen, Timo Lavikainen, Pamela Tola, Kari Ketonen ja Miia Nuutila.

Dome Karukosken ohjaamassa Napapiirin sankareissa Jussi Vatanen näyttelee Janne Syväjärveä, joka on huoleton pohjoisen renttu. Firma meni nurin, jossa Janne työskenteli ja on nyt työtön. Mies kuvittelee, ettei hänestä ole enää mihinkään. Inari on passittanut miehensä Jannen ostamaan digiboksia, mutta mies ei saa tätäkään aikaiseksi. Inari turhautuu ja uhoaa muutta pois. Janne tajuaa naisen olevan tosisaan ja lupaa hankkia boksin aamuun mennessä. Jannen on lähdettävä Rovaniemelle pimeän jo tulessa. Hänen kaverinsa Kapu ja Räihänen lähtevät mukaan. 

Miesten on keksittävä keino, kuinka he saavat rahat boksia varten, mutta eivät lähtiessään hoksaa ottaa rahaa edes bensaan, joka loppuukin jo alkumatkasta Inarin exän Mikon lähettyville. Aluksi Janne aikoo varastaa Mikolta bensat, mutta toverukset jäävät kiinni, Mikko kuitenkin pyytää miehet peremmälle ja tarjoaa tarvitsemat bensat. Matka jatkuu ja matkan varrella on hotelli, jonne meihet päättävät mennä tienaamaan. Räihänen tunnistaa erään tissimallin, joka on lasillisella ystävättärensä kanssa. Mies kerää rohkeutensä nimmarin kysymiseen ja saa samalla luotua kontaktin naiseen, joka esittelee itsensä Marjukaksi. Janne sekaantuu venälaisnaisten huvitteluun ja on vähällä hukkua, mutta Kapu tulee ja pelastaa miehen altaan pohjalta. 

Jälleen matka jatkuu johti appiukon elektroniikka liikettä. Kuitenkin eräässä risteyksessä Räihänen alkaa murehtimaan tapaamastaan naisesta ja jää kyydistä pois, jotta pääsisi takaisin Marjukan luokse. Siitä ei tullutkaan aivan niin helppoa, koska hotellin respassa oleva työntekijä ei suostu luovuttamaan Marjukan huonenumeroa ja mies joutuu väkisin menemään koneelle itse katsomaan sen. Juuri kun hän on pääsemässä haaveilemansa naisen luokse, respassa ollut työntekijä tulee lamauttimen kanssa kiusaamaan Räihästä ja raahaa lamaantuneen miehen pois. Rovaniemelle päästyään Janne ja Kapu saavat erimielisyyksiä ja Kapua aikoo ottaa auton ja jättää Jannen yksin yöllä keskustaan. Kapu kuitenkin palaa toverinsa luokse ja loppujen lopuksi miehet saavat hankittua sen degipoksin. 

Autolla kaahailtiin ja hurjasteltiin, lennettiin ja rynyttiin. Poliisienkin kanssa oltiin tekemisissä ja tutustuttiin rikkaisiin venäläisiin, joiden kanssa tuli väärinkäsityksiä ja jouduttiin pakomatkalle.

Tällävälin, kun Janne oli ollut poissa Mikko päättikin mennä liehittelemään Inaria, mutta turhaan. Inari oli jo pakannut tavaransa, mutta päätti kuitenkin odottaa, että Janne palaisi. Mikko oli jäänyt yöksi ja oli jo lähdössä aikaisin aamulla, mutta huomasi Jannen etupihalla. Mikko halusi lavastaa Jannelle tilanteen, että jotain olisi yön aikana tapahtunut. Mies siis päätti itse riisuutua ja mennä makamaan nukkuvan Inarin viereen. Janne astui sisään ja huhuili ympärilleen. Mies avasi makkarin oven ja harmissaan huomasi Inarin toisen kanssa. Suutuspäinen mies meni takaisin ulos, paiskasi boksin maahan ja polki sen aivan säpäleiksi. Inari kerkesi herätä ja rupesi räyhäämään Mikolle, joka luikki tämän jälkeen tiehensä. Janne ja Inari selvittivät välinsä ja Inari jäi rakkaan Jannensa luokse. Räihänenkin pääsi viettämään aikaa Marjukan kanssa. Aivan kuten tavallisesti, tässäkin leffassa oli onnellinen loppu, nimittäin yksi näistä rikkaista ystävällisistä venäläisistä lensi yksityishelikopterilla Inarin ja Jannen luokse ja ojensi digipoksi.

Mielestämme elokuva oli hauska ja naurukohtauksia oli sopivasti, myös ironisessa mielessä. Elokuva oli kuitenkin myös osittain vakava ja opettavainen. Tämä ilmeni siten, että tapahtui elmässä mitä tahansa, ikinä ei saa lakata elmästä tai luovuttaa ja lupaukset on pidettävä. Leffa on onnistuttu tekemään toden mukaisesti, vaikka yhden yön aikana kaikki tapahtunut on hieman uskomatonta. Tässäkin saamme huomata että sinnikkyys palkitaan. Pidimme Napapiirin sankareista ja ajattelimme, että ehkä joskus Dome saattaisi innostua tekemään kakkosversion. Tähtiä antaisimme kolme.




-Janette, Aaro ja Nikita

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti